keskiviikko, 13. elokuu 2014

Pikapäivitystä

Dodii. Muutto Raisioon on onnistunut lähes täydellisesti. Pientä kikkailua huolimatta hommat on onnistuneet ja elämä kotikaupungissa voi siis alkaa uudestaan. Raisio part II on siis syntymässä ja luodaan historiaa uudestaan.

Pähkinänkuoressa viime viikot:

- Raisiopäivät olivat ja menivät. Korroosio-bändi on edelleen loistava. Tervetuloa punk jälleen soittolistoille!
- Koulu alkoi 12.8.-14 datanomi-linjalla Raision amiksessa. Luokkakaverit vaikuttavat fiksulta sakilta. Riispektit menevät myöskin luokalle tulleille kahdelle naiselle, ku valitsivat nörttiyden alan.
- Kämppä on lähes valmis. Kamat ovat suurimmaksi osaksi löytäneet paikkansa, jotenka normaali elämä voi alkaa.
- Naapurit ovat laidasta laitaan ja sopu on hyvä.
- Bändihommat toimivat pientä draamaa lukuunottamatta. Pe 15.8. ja La 16.8. keikat Salossa ja Sauvossa. Kohta on valloitettu Varsinais-Suomi :)
- Netti saapui tänään, joten Starre on houkutteleva ajatus

Eiköhän tämä ollut tässä. Ens kerralla jotain muuta.

Heissulivei, we are gay.... or not... or maybe... who cares, just live your life!

keskiviikko, 13. elokuu 2014

Nykyajan nuoriso (humalavaroitus! :D )

Lukijat Huom.

Tätä lukiessanne tämä teksti on kirjoitettu 9.8.2014. Idea kirjoitukseen tuli sattumalta humalatilassa, joten teksti saattaa myöskin vaikuttaa siltä :D

Nykyajan Nuoriso

Termi "nykyajan nuoriso" ei ole mitenkään uusi keksintö. Tätä termiä olen saanut kuulla kun itse olen ollut vielä pieni poikanen vain, silloin kun itse olen edustanut nuorisoa ja nyt aikuisiällä. Tulevaisuudessa saan myös kuulla tätä samaa, joten ajattelin kertoa omasta näkökulmasta tästä termistä.

Mitä siis "nykyajan nuoriso tarkoittaa"? Ihmisten näkökulmasta nykyajan nuoriso tekee sitä tätä ja tota ja se on pahasta. Joidenkin ihmisten näkökulmasta tämä tarkoittaa juomista, metelöintiä ja muuten vain riehumista tai pahan tekemistä. On kuitenkin realismia ajatella niin, että mitä me itse teimme nuorina. Osa meistä tosiaan joi, metelöi ja riehui muuten vain, mutta tehtiinkö me muille ihmisille pahaa? Vastaus on: osa teki, osa ei. Tämä tietenkin on yksilöllistä.

Meistä kaikista tulee nuoria tai sitä me olemme olleet. On todennäköistä että vanhemmiten ajattelemme tiettyjä tekoja pahoina ja tiettyjä tekoja ns. ookoona. Ajattelemme omia tekojamme eri tavalla 10 vuoden jälkeen. 20 vuoden ajattelusta ei ole vielä allerkirjoittaneella vielä ajatuksia, olenhan vielä alle 30-vuotias. Totuus kuitenkin on, että jo kymmenessä vuodessa me jokainen kehitytään eri tavalla, tajuamme asioita eri kantilta ja ajatus laajenee, tavalla tai toisella. Siksi me ihmiset hankimme elämänkokemusta ja jokainen saa elämänkokemuksen eri teitä.

Me jokainen saamme arvostusta teoistamme. 14-vuotias voi olla jo näin varhaisessa iässä lahjakas matematiikassa, lahjakkuus musiikin soittamiseen voi tulla 9-vuotiaana tai: voi olla, että heikkokuntoinen yläasteelainen on 10 vuoden päästä Suomen nopein 400 metrin juoksija. Kaikki on mahdollista, se riippuu vain yksilöstä ja hänen päätöksistään.

Itse tätä kirjoittaessa olen tavannut illan aikana monenlaisia yläasteella olevia ja toisen asteen koulutukseen siirtyviä nuoria. Olen siis näin leikkimielisesti sanoen tutkinut oman asuinkuntani nuoria. Kyllä, monet käyttävät päihteitä, mutta polla toimii ja oikeastaan jopa yllätyin, miten fiksuja nykynuoret osaavat olla. Toki sain myöskin nauruja jälkikäteen yhdeltä nuorisoporukalta kun pummin tupakan, mutta tämä nyt on normaalia. Kuka meistä nyt ei olisi nauranut oudolle heebolle? Ja ymmärrän naurut itseäni kohtaan, nauranhan minä itsekin itselleni :D

Se että miten me itse ajattelemme nykynuorisoa, riippuu täysin meistä. Jokainen meistä on tehnyt jotain hölmöä jossain vaiheessa nuoruutta. Eikä sen hölmön teon tarvitse olla minkään tuhoamista taikka haukkumista, se voi olla jopa väärä päätös opiskelua kohtaan tai yksityiselämään liittyvä asia.

Olemme ihmisiä kaikki iästä riippumatta, teemme vääriä päätöksiä ja osaamme silti nauttia elämästä! Elämä on silti ihanaa, oli niitä metelöiviä nuoria ympärillä tai ei. Muistakaa silti: Vaikka nykyajan nuoriso vaikuttaisi Sinuun rakas lukija miten vain, ne saavat silti jotain hyvää aikaseksi. Valitettavasti meistä kaikista tulee ikääntyessä erilaisia, toiset tekevät enemmän pahaa kuin toiset ja toiset haluavat korjata näitä virheitä parhaan mukaan. Kaikki silti haluavat elää, eikö näin?

maanantai, 21. heinäkuu 2014

Kun uni ei tuu

https://www.youtube.com/watch?v=teMoNlQ2mqI Alko myös kyseinen biisi soimaan päässä, niin aattelin että haluan jotain kirjottaa tuleviin blogeihin liittyen.

Jotta Te ihQut lukijat ette tule allekirjoittanutta käsittämään väärin, haluan jakaa teidän kanssanne jotain muhun liittyvää. Nimittäin tavan, miten ajattelen ja tutkiskelen asioita.

Joten menkäämme itse asiaan

Nykymaailmassa ja varsinkin netin syövereissä on tullut huomattua eräs seikka, miten ihmiset kommunikoivat keskenään. Tää keskustelutapa on syntynyt tässä 2010-luvun vaihteilla on edelleenkin voimissaan. Vanhemmilta opittuna taitona asioista pitää osata keskustella. Omalla kohdallani oon huomannu sen turhankin usein, ettei kanssa-ihmiset pysty tähän jaloon taitoon. Aina on joku joka ottaa nokkiinsa, mutta onko vika viestin lähettäjässä vaiko kuulijassa? Riippuu asiasta, tietenkin.

Mutta tosiaan, en ala esimerkkinä ottamaan mitään tiettyä keskustelua vaan tämän keskustelun rakenteen, joka menee suunnilleen näin:
- Keskustelija A aloittaa asiasta X asioinnin
- Keskustelija B yhtyy keskusteluun ja puhuu omasta puolestaan asiasta X -> keskustelu laajenee (tässä vaiheessa keskustelu voi päättyä riippuen B:n asian sisällöstä, mutta voi kuitenkin jatkua suuntaan tai toiseen)
- A vastaa B:n sanomaan:
    - Keskustelu joko pysyy X:ssä tai sitten muokkautuu täysin, kadottaen alkuperäisen keskustelun sisällön.
- Tässä vaiheessa keskustelu on:
   - Joko pysynyt sisällössään pysyen asiallisena ja rakentavana
   - Tai sitten on syntynyt sanasota, johon voi sisältyä myöskin provosointia. Tästä keskustelusta ei enää synny mitään järkevää.

On päivän selvää, ettei tästä keskustelusta tule juuta eikä jaata. Miten tämmöisen voi sitten välttää?

Alkuperäisen asian kertominen laidasta laitaan, erilaisia näkökulmia. Asian kertominen asiallisesti vaikuttaa lukijan reaktioon asiasta. Provosoiminen on turhaa, eihän tässä kuitenkaan tappelua haluta. Tosin maailman tilaa katsellessani ja tutkiakseni tulee itse huomattua, että taistelua ja sotaa on. Enkä tarkoita pelkästään konekiväärin pauketta vaan myöskin sanallisen sodankäymisen lisäksi henkistä sotaa.

Mitä tarkoitan sodankäymisellä? Miten sanallinen ja henkinen sota liittyvät tähän keskusteluun? Liittyykö provokaatio tähän jotenkin? Mikä on oikein ja mikä väärin?

Juuri näiden asioiden pohjalle perustin tämän blogin. En ole valmis esittämään ratkaisuja, koska yksi ihminen ei voi sitä päättää. Mitä isompi asia kyseessä, sitä enemmän toimivia päitä tarvitaan pohtimaan tilannetta. Huomatkaa, pohtimaan! Ja rakentamaan keskustelua! Liian siistiä! :D

Edellä esitettyyn esimerkkiin vedoten, olen itse myöskin joutunut samankaltaisiin keskustelijoihin. Välillä asiasta on syntynyt riehakas väittely, välillä se on mennyt huuteluksi. Viisaampi vaikenee tai ainakin rauhoittuu, tässä tapauksessa minä olen ollut se rauhallisempi osapuoli.

Lopuksi vielä tulevaisuudesta

Jutuistani voi hyvinkin päätellä, että olen leppoisa ja mukava herrasihminen. Näin mä kuvailen muutenkin itseäni muille ja olen leppoisa täälläkin :)

Se mitä aiheita ajattelin täällä mietiskellä ja kirjoittaa:

- Humaaninen ajattelutapa
- Maailmantilanne-katsausta
- Musiikki ja sen maailmasta
- Alakulttuureista (mm. punk-aatteesta, elektronisesta urheilusta)
- Allekirjoittanutta kiinnostavista asioista
- Usko (tyyliin: miten tärkeää se on ihmiselle, miten "käytetään" uskoa) HUOM. Kyse ei ole Usko Eevertti Luttisesta! :D
- Moraaliset asiat (menee kyllä samaan kategoriaan kuin Humaanisuus, mutta olkkoon)

Näitä asioita on tullut pohdittua ja kehitettyä viimeiset kaksi vuotta. Monta kertaa ollut olo että haluan jakaa ajatuksiani ihmisille. Vain tapa ja tyyli on ollut hakusessa, mutta enköhän minä luovana muusikkona saa jotakin tekstiä aikaiseksi.

Uni ei tuu vieläkään, mut ei sen väliä. Kello on kohta puoli 7 ja operaatio muuttoasiat alkavat tulemaan päivän "kohokohdiksi". No ei, muuttaminen on ihan hauskaa, kunhan asennoituu oikein ja keskittyy tekemisiinsä :)

Uni tulee viimeistään haudassa. Rauhaa ja rakkautta kaikille tasapuolisesti!

maanantai, 21. heinäkuu 2014

Kuka on Kettupaini?

Terve siis kaikille! Olen tosiaan Kettupaini, elämää, ihmisiä ja kaikkea rakastava ja vihaava ihmispersoona. Nautin elämän pienistä ihmeistä ja tutkiskelen kaikenlaisia asioita.

En ala tässä sen enempää kirjoittelemaan romaania. Teen itsestäni esittelyn NY!

Perustiedot
Nimi: Kettupaini, tuttavallisemmin Jussi
Ikä ja syntymävuosi: 26 näin toistaiseksi. 1987
Kotikaapunki: Raisio
Harrastukset: Musiikki ja sen tekeminen, elektroninen urheilu, nörtteily :D
Työtilanne: Työtön, mutta ensi kuussa aloitan opinnot Raisiossa datanomi-linjalla.

Muuta

Musiikkimaku: Pidän kaikesta, joka musiikissa on se oma juttunsa. Eritoten rock ja sen monet alalajit ovat mahtavaa kuunneltavaa. Räbätyskin menee biisien aiheesta riippuen, muuten analysoin :D
Mikä nimi on Kettupaini?: Nimihän on syntynyt tietokonepelien kautta. Aikoinaan World of Warcraftia kun pelasin, nimesin yhden hahmoista Kettupainiksi ja nauroin. Myöhemmin tämä nimi tuli jäämään League of Legendsiin ja tänä päivänä nimi on myös Starcraft 2 -nimisessä pelissä käytössä :)
What you are doing man?: Tosiaan, olen myöskin muusikko. Soittelen bändissä nimeltä Metadonia ja läpsyttelen bassoa. Samaan aikaan teen myöskin omia biisejä ja demoja. Kyseisiä biisejä voit kuulla täältä https://www.youtube.com/watch?v=4bNoFMN7bXY&list=PLTh1EiqwbeT1YCsIKGCiX-_-7Xk-CDeKL
Tämän lisäksi tosiaan pelailen Starcraft 2 -nimistä peliä, joka on realiaikainen strategiapeli (RTS lyhyemmin). Tulen tästä aiheesta kirjoittamaan jossakin vaiheessa.
Harrastuksien lisäksi elän normaalia elämää muiden tavoin, opinnot tosiaan ovat alkamassa :)
Aatepuoli: Aikoinaan nuorena punk iski suoraan päähän ja sydämeen, joten tätä aatetta ja vapautta on kannettu näihin päiviin saakka... ja tullaan kantamaan vielä kauan. Elämä on loppujen lopuksi hyvinkin yksinkertaista, kunhan sen oivaltaa.
Motto: Elämä on yksinkertaista ja pitää tehdä sitä mistä tykkää tai mikä kiinnostaa.

Loppusanat: 
Saatan kirjoittaa tunnekuohun vallassa välillä jotakin, mutta se on osa mun persoonaani. Kirjoitan kuitenkin juttuja monesta näkökulmasta, joten herneitä ei sovi vetää nenään. Tai voi toki, mut se on vittumaista kun ei pysty hengittämään nenän kautta ;)